banneri

Häkki, aviaario vai lintuhuone?

Neitokakadusi tarvitsee paikan, joka on koti ja turva. Useimmiten tämä paikka on häkki. Häkissä syödään, nukutaan, levätään tai vain vietetään aikaa, jos siltä tuntuu.

Kuvassa aviaario, eli lentohäkki, jonka yhteydessä kaksi erillistä pesityshäkkiä.

Yksi neitokakadu tarvitsee häkin, jonka pohjan pinta-alan on oltava minimiltään 0,75 m² . Jokaista ylimääräistä lintua kohden tulee pinta-alaa olla 0,10 m² lisää. Lyhimmän sivun leveyden tulisi olla ainakin 55 cm ja korkeudeksi suositellaan 80 cm, mutta suurempi on aina parempi. Liian suurta häkkiä ei olekaan, joten osta suurin mahdollinen. Ota myös huomioon, että kaikki soveltuvan kokoiset häkit eivät ole neitokakadulle tarkoitettu. Suurten papukaijojen häkeissä on liian suuret pinnavälit. Neitokakadu ei saa saada päätään pinnojen välistä, sillä lintu saattaa jäädä jumiin kallostaan. Sopiva pinnaväli neitokakadulle on noin 15 mm-20 mm. Tästä suurempi silmäkoon ei kannata olla, sillä linnun pää saattaa jäädä jumiin. Esimerkiksi 2,5x2,5 cm silmäkoko on liian suuri ja voi olla vaarallinen neitokakadulle.

Pohjan pinta-ala lasketaan kertomalla metreissä häkin syvyys ja pituus, eli pohjan kaksi erilaista mittaa. Jos häkkisi on 80 cm korkea, 65 cm syvä ja 97 cm pitkä,
lasketaan pohjan pinta ala näin: 0,65 x 0,97 = 0,63 m².
Tämän kokoinen häkki on siis liian pieni yhdelle neitokakadulle.

Pitopaikan lattia ei saa hygieniasyistä olla verkkoa, jota sen sijaan ainakin osan seinistä on oltava pienehkössä häkissä, sillä lintu tarvitsee mahdollisuuden kiipeilemiseen. Kiipeilymahdollisuus tarkoittaa käytännössä sitä, että osan häkin pinnoista on oltava vaakatasossa.

Paras häkin malli on joko kuutio tai suorakulmainen särmiö. Muodoltaan häkki ei saa olla pyöreä. Pyöreät häkit ovat yleensä aivan liian pieniä, hermostuttavat lintuja, eikä niissä ole tarpeeksi vaakatasossa olevia pinnoja, mikä vaikeuttaa liikkumista seiniä pitkin. Lisäksi pienat kapenevat usein niin jyrkästi häkin katossa, että lintu voi helposti vahingoittaa jalkansa, mikäli jää jumiin varpaistaan tai kynsistään.

Pienen häkin pohjalla voidaan käyttää sujuvasti sanomalehteä tai puuhaketta. Sanomalehtien kannattaa olla pari viikkoa vanhoja, jotta tuorein muste on jo kuivunut ja hieman haihtunut. Puuhake on esteettistä, mutta se on myös muistettava vaihtaa säännöllisesti bakteerikasvustojen välttämiseksi.

Sisähäkin sijainti

Lemmikkineitokakadulle paras paikka on sellainen huone, jossa käydään usein, mutta joka ei toisaalta ole kodin aktiivisin juhlapaikka. Olohuoneessa on otettava huomioon, että televisiota ei vain voi huudattaa keskiyöllä, jos neitokakadu yrittää nukkua. Jos linnun tai lintujen on elettävä vierashuoneessa tai muussa sellaisessa paikassa, jossa ihmiset eivät pahemmin vieraile, käy harrastus melko yksitoikkoiseksi ihmiselle ja jättää linnut ilman ihmiskontaktia ja seuraa.

Häkin tulee olla valoisassa paikassa, muttei kuitenkaan suoraan auringonvalon alla, jotta häkkiin ei tule liian kuuma. Soveltuvainen paikka on esimerkiksi huoneen kulma. Hyvä ilmastointi on kultaa, sillä neitokakadut erittävät paljon pölyä. Aivan sängyn viereen ei pölyn vuoksi kannata häkkiä asettaa. Myöskään keittiö ei ole soveltuvainen huone neitokakadulle, sillä keittiö täytyy monista erilaisista höyryistä kokatessa. Esimerkiksi ylikuumentuneen teflonpannun höyry on tappavan myrkyllistä neitokakadulle.

Linnut tuntevat olonsa kotoisammaksi ylhäällä, ja onkin hyvä ajatus pitää häkki sen verran korkealla, että linnut pääsevät omistajan silmien korkeudelle. Näin omistaja pääsee myös juttelemaan linnuilleen helpommin. Mikäli talossa on neitokakadulle vaarallisia eläimiä, kuten kissoja, täytyy häkin olla sellaisessa tilassa, etteivät muut eläimet pääse häiritsemään lintua.

Tämän kuvan häkki on vain tilapäishäkki, eikä ole riittävän kokoinen neitokakadun vakioasunnoksi.

Lämpötila

Neitokakadu viihtyy mainiosti samoissa lämpötiloissa kuin ihmisetkin. Lämpöön sopeutuminen on paljolti tottumiskysymys, sillä neitokakadut selviävät myös yllättävän viileissä olosuhteissa. Nopeat lämpötilanvaihdokset sen sijaan eivät ole linnun kannalta miellyttäviä. Sairas lintu vaatii korkeampaa lämpötilaa.

Häkin tekeminen itse

Tehdastekoiset häkit ovat usein kalliita tai hirveän pienikokoisia. Omistaja voittaa paljon hinta-laatu -suhteessa rakentamalla itse häkin linnulleen. Rakentaminen ei vaadi erityisen paljon ponnisteluja. Usein riittää, kun osaa valita materiaalin ja käyttää ruuvimeisseliä. Samalla hinnalla, kun ostaa juuri ja juuri minimimitat täyttävän häkin, voisi saada neitokakaduilleen vaikka lentohäkin. Itse tehdyn häkin hyvä puoli ei ole ainoastaan edullisuus, vaan myös valinnanvara. Omistaja voi paljolti itse päättää muodon, luukkujen paikan tai soveltaa oman kotinsa elementtejä häkin paikkaa miettiessä.

Yksinkertaisimmillaan häkin voi luoda ruuvaamalla verkon reunan kahden listan väliin ja muodostamalla näin seinän kerrallaan. Erilliset seinät ovat käteviä siksikin, että häkki on helpompi purkaa ja siivota.

Kun lähtee tekemään häkkiä itse, on otettava huomioon joitakin seikkoja, erityisesti verkon tai ritilän suhteen. Sanotaan, että ritilä tai verkko ei saisi mielellään olla sinkki- tai kromipäällysteinen, sillä kumpikin on tietyissä määrin myrkyllistä linnuille, eritoten sinkki. Sinkkiä käytetään lähinnä suuremmissa häkeissä, joissa linnut eivät ole niin tiiviisti verkon kanssa tekemisissä. Sähkösinkitty verkko on hieman tavallista sinkkipinnoitetta turvallisempi, mutta tätäkään ei voi suositella hyvänä vaihtoehtona pieneen häkkiin. Turvallisimmat verkkomateriaalit ovat teräs, ruostumaton teräs ja alumiini. Verkkoa leikatessa on otettava huomioon kaikki mahdolliset terävät tai irtoavat kohdat ja poistettava ne.

Paras materiaali häkin kehikkoon on jokin metalli, esimerkiksi alumiini. Vaikka käsittelemätön puulistakin käy, saattavat linnut nakerrella puun ajan saatossa silpuksi tai ainakin ruman näköiseksi, eikä häkki ole siksi ikuinen. Puukehikollakin kuitenkin pärjää yllättävän pitkälle, kunhan kehyspuut ovat tarpeeksi paksut.

Lintuhuone

Jos tilaa on paljon, voi linnulleen varata vaikka kokonaisen huoneen, joka on sisustettava tarpeiden mukaan ja tehtävä lintuturvalliseksi. Lintuhuoneeseen voi rakentaa upeita kiipeilypuita ja muita rakennelmia, joissa neitokakaduille on erilaisia virikkeitä. Kattoon voi ruuvata koukkuja, joista saa ripustettua vaikkapa monen linnun mieleen olevia spiraaliköysikeinuja.

Ruokailupaikan sijoittamisessa täytyy käyttää hieman enemmän päätään kuin normaalissa häkissä, jossa kupeille on joko paikat tai jossa kupit voi ainakin ripustaa pinnoihin. Joistain eläinkaupoista saa puihin ruuvattavia kuppitelineitä, joita voi hyödyntää. Lintuhuone voi toisaalta tarjota myös paremman mahdollisuuden lattiaruokailuun, kunhan ruokapaikan ylle ei laita orsia.

Jotta tilan idea ei mene hukkaan, tulee huoneen yläosaan jättää sen verran tilaa, että siellä voi lentää sujuvasti. Jos telineet ja puut ovat liian korkealla ja liian tiiviisti, eivät neitokakadut pääse lentämään niin sujuvasti, eikä tilasta ole silloin mitään hyötyä.

Oven voi halutessa tehdä siten, että se on ikään kuin yksi häkin seinä, jolloin lintuhuoneeseen näkee sisälle. Toisaalta umpinainen ovi tarjoaa linnuille paremman rauhan tarvittaessa. Huoneen seinillä verkkoa ei tarvitse tietenkään käyttää. Jos huoneessa on ikkuna, kannattaa siihen hankkia sälekaihtimet. Toinen vaihtoehto on hankkia hieman läpikuultavat verhot, jotta valo pääsee huoneeseen, mutta linnut eivät törmää ikkunaan. Tämän lisäksi pimennysverho voi olla hyödyllinen kirkkaina kesäaamuina, jolloin linnut heräävät herkästi normaalia unirytmiään aikaisemmin valoisuuteen.

neitokakadun häkki

Ulkohäkit ja aviaariot

Aviaario tarkoittaa suurta lentohäkkiä. Aviaariosta voidaan yleensä puhua, kun vähintään toinen pohjan mitoista on suunnilleen 2 m pitkä. Lämpimämmissä maissa etenkin kasvattajien keskuudessa suosituin pitotapa neitokakaduille on ulkoaviaario. Ulkoaviaariot sijoitetaan tavallisesti puutarhoihin, joissa linnut saavat olla aina raikkaassa ulkoilmassa. Tällaiset aviaariot ovat niin suuria, että neitokakadut voivat viettää siellä sujuvasti elämänsä ja saavat kaiken tarvitsemansa lentotilan.

Aavikkolintuna neitokakadu kestää yllättävän kylmiäkin lämpötiloja. Jos aviaariot, eli lentohäkit, suojataan tuulelta ja lumisateelta, sietää neitokakadu kylmimmillään jopa -20 astetta hyvin lyhyitä aikoja. Suomen talvi on kuitenkin niin pitkäkestoinen ja ankara esimerkiksi Keski-Eurooppaan verrattuna, että täällä ei ole mitään mahdollisuutta ympärivuotiseen ulkona oleskelemiseen. Myös ilmankosteuden kanssa voi joillakin alueilla, kuten Iso-Britanniassa, tulla ongelmia. Neitokakadu kun on kuivan ilmaston lintu.

Ulkoaviaarion voi rakentaa helposti esimerkiksi jo valmiiseen vajaan, jossa on kattorakenne suojaksi. Tärkeintä on, että tila on riittävän suuri ja tarpeeksi suojaisa. Aviraarion rakentajan on muistettava ottaa selvää mahdollisesti tarvittavasta rakennusluvasta, mikäli ei tee häkkiä jo valmiiseen rakennelmaan. On myös kohteliasta ottaa huomioon naapureiden korvat, sillä neitokakadujen ääni kantaa kyllä piha-aitojen ylitse.

Ideaali paikka ulkohäkille on sellainen, josta omistaja voi nähdä sen omasta talostaan. Näin voidaan havaita nopeammin, jos jokin on vialla, vaikka ihminen ei olisikaan suoraan häkkien läheisyydessä. Viisasta olisi, ettei häkki näkyisi teille, sillä eksoottiset linnut houkuttelevat helposti paikalle pitkäkyntisiä.

Ulkoaviaario on voitava suojata sateelta ja vedolta, mutta samalla tilan on oltava valoisa ja kuiva. Jos paikka on haluttua hämärämpi, voidaan tilasta luoda valoisampi maalaamaalla kiinteät seinät vaalealla, myrkyttömällä maalilla. Mikäli auringonvaloa ei vuoda tarpeeksi häkkiin, täytyy kattoon asentaa ajastettavat uv-lamput. Toisaalta uv-valo on joka tapauksessa hyödyllinen lisä häkkeihin. Aurinko ei saa päästä paistamaan suoraan, vaan lintujen on halutessaan voitava siirtyä hämärämpään tilaan. Häkin kannattaa olla sellaisessa paikassa, jossa myöskään tuulet eivät puhalla liian rajusti häkkiin.

On hyvä ottaa huomioon myös se, että siivoustarvikkeet, kuten vaikkapa vesiletku, ovat lähellä saatavilla. Näin siivoustoimet helpottuvat huomattavasti. Ruoat kannattaa sijoittaa siten, että omistaja voi nopeallakin vilkaisulla havaita, että ravintoa on tarpeeksi tarjolla. Kun häkin sijainti ja häkin sijaisten objektien sijoittelu suunnitellaan huolella, harrastus pysyy mielekkäänä. Jos siivoaminen vaatii ravaamista ympäriinsä, sekä monimutkaista säätämistä, ihminen ärtyy ja kyllästyy nopeasti.

Ulkohäkkeihin liittyvää tietoa voidaan soveltaa vaikkapa kesähäkkien rakentamiseen myös suomalaisten keskuudessa. Kesäaikana neitokakadut pärjäävät Suomessakin mainiosti vuorokauden ympäri ulkotiloissa. Ulkona elävä neitokakadu tottuu lämpötilan vaihteluun sisälintua paremmin ja kehittää hieman paksumman höyhenpeitteen. Sisälintu ei ole tottunut viileyteen ja sään vaihtelemiseen samalla tavalla, joten kesän viettäminen on aloitettava varovasti. Kätevin ratkaisu on sellainen häkki, josta neitokakadu pääsee halutessaan sisätiloihin. Monissa omakotitaloissa tuuletusikkunasta saa oivan sisäänkäynnin, kun poistaa ritilän ja verkon välistä.

Kun pitää neitokakadujaan ulkohäkissä, on muistettava ikävä seikka nimeltä loiset. Myös Suomen luonnossa on lintujen loisia, ja pitkään ulkona eleleville linnuille on säännöllisin väliajoin tarjottava loiskarkotekuuri.

neitokakadun ulkohäkkejä / aviaarioita

Ulkoaviaario koostuu pohjasta, katosta, itse lentotilasta, sekä välitilasta, joka mahdollistaa sen, ettei lintu vahingossa häkistä karatessaan päädy suoraan ulkoilmaan. Kuvassa saksalaisia aviaarioita.

Ulkohäkin pohja

Vaikka luonnonmukainen ruohikkomaa olisi varmasti esteettinen ja virikkeellisesti ihana ajatus pohjaksi, kannattaa ulkohäkin lattian olla mieluummin kiinteämpää materiaalia. Petoeläinten on helppo kaivaa tiensä häkin seinien alta, ellei verkko ole upotettu multaan, minkä lisäksi maata ei voi siivota tarpeeksi hyvin.

Lattian materiaaliksi kelpaa esimerkiksi betoni tai sora. Kätevä vinkki on, että pohjatason rakentaa liukumaan seinien päätyttyä alaspäin, häkistä poispäin, jolloin lika voidaan helpommin puhdistaa.

Lentotila

Itse häkin tulee olla mahdollisimman suuri, sillä neitokakadut tarvitsevat tilaa lentämiseen. Pituus onkin häkin tärkein mitta, ja sen tulisi olla vähintään 2 m, mieluiten toki enemmän. Korkeutta aviaariolla kannattaa olla myös 2 m.

Ulkohäkin verkon täytyy olla erityisen kestävä ja pienisilmäinen, jotta estetään jyrsijöiden ja ulkolintujen pääsy lintujen tilaan. Tuplaverkko voi tulla kyseeseen, jos halutaan varmistaa, ettei kontaktia luonnonlintujen kanssa muodostu. Myös aviaarioissa verkon materiaali on otettava huomioon. Monet verkot sisältävät sinkkiä, joka on linnuille terveysriski. Sähkösinkitty on muita sinkkiverkkoja parempi, mutta ruostumaton teräs olisi kaikkein paras ja kestävin vaihtoehto. Verkon langan paksuuden on oltava vähintään 1 mm. Halutessa parantaa näkyvyyttä häkkien sisään, voidaan liian kiiltävä verkko lakata esimerkiksi mustalla mattavärillä. Osa seinistä voi olla myös läpinäkyvää pleksiä. Neitokakadut hoksaavat yleensä hyvin nopeasti, ettei siitä pääse läpi.

Aviaario voidaan sisustaa monipuolisesti, mutta lentotilan maksimoimiseksi tulee häkin yläosa jättää mahdollisimman paljaaksi orsista. Sen sijaan molemmissa päissä aviaariota kannattaa olla orsi, jotta neitokakadu voi aloittaa lentonsa häkin toisesta päästä ja päättää lennon toiselle orrelle. Näin maksimoidaan suuren tilan tarjoama hyöty.

Katto

Häkissä on tärkeää olla katto, jotta estetään luonnonlintujen ulosteiden pääsy sisään. Samalla ehkäistää suoraan paahtava auringonvalo. Syysaikana etenkin harjamallinen katto ohjaa mahdolliset putoavat lehdet pois häkin päältä. Katto tarjoaa lisäksi sateensuojan.

Välitila

On helppo arvata, mitä voi käydä, jos aviaarion ovi johtaa suoraan ulkoilmaan. Viisaampaa onkin rakentaa välitila, jossa oleva ovi vasta johtaa varsinaisesti ulos rakennuksesta. Jos joku neitokakaduista karkaa omistajan perässä häkin ovesta ulos, se voidaan saada kiinni vielä välitilassa ja palauttaa takaisin aviaarioon.

© Ida-Emilia Kaukonen 2003-2016
Neitokakadut - Variaatioiden Aikakausi / Cockatiel Chromatics
Kaikki oikeudet pidätetään / All rights reserved