banneri

Hankkiminen käytännössä

Kun olet tullut siihen tulokseen, että neitokakadu sopisi sinun kotiisi - ja sinä olisit sopiva koti neitokakadulle - on aika ryhtyä tuumasta toiseen.

valkokasvo dominoiva hopea neitokakadu

Kasvattini Nabla uudessa kodissaan. Nabla on väriltään valkokasvoinen dominoiva hopea-harlekiini.

ostoslista neitokakadun hankkiminen

Hankkimisprosessi

1) Päätä, mitä haluat lintuharrastukseltasi: Eli millaisen linnun tahdot.
2) Ala etsiä sopivaa myyjää. Kysele yhdistyksiltä ja harrastajilta suosituksia. Varmista, että tuet eettistä toimintaa.
3) Jos kyseessä on kasvattaja, ole häneen yhteydessä hyvissä ajoin! Jos mahdollista, vieraile kasvattajan luona.
4) Ala hankkia tarvikkeita ja suunnittele tilat.
5) Toteuta tilat ja tee niistä lintuturvalliset.
6) Sovi hakuajankohdasta.
7) Katso, että kaikki on valmista
8) Hae lintu! Muista allekirjoittaa kauppakirja ja mahdollinen syntymätodistus.

Ostoslista

Neitokakaduasi varten tarvitset seuraavat asiat:

- Häkki
- Kuljetushäkki
- Sanomalehteä tai muuta haluttua kuiviketta häkin pohjalle
- Ruoka- ja juomakupit
- Siemenet, pelletit ja muut ruuat
- Kalkkikivi tai seepiansuomu, sekä mahdolliset vitamiinit
- Orsia
- Leluja, virikkeitä, nakerrettava, jauhettavaa
- Pöytälamppu sairastapausten ensiavuksi
- Pyyhe tai käsineet, joilla lintua voi käsitellä esimerkiksi kynsiä leikattaessa
- Kynsisakset
- UV- eli lintulamppu sekä ajastin lampulle

Hinta

"Oma veikkaukseni on, että lähivuosina suomalaiset kasvattajat tulevat kiinnittämään hinnoittelussa entistä enemmän huomiota neitokakadun muihin fyysisiin ominaisuuksiin pelkän värin sijaan."

valkokasvo  naaras neitokakadu

Neitokakadun hinta on kokenut nousun 2000-luvulla Suomessa. Syynä on todennäköisesti värimuodot ja lajin arvostamisen kohoaminen. Kansainvälisiin hintoihin verrattuna neitokakadu on suomessa tyyriimpi huonomman saatavuuden 1998 harmaa neitokakadu maksoi 250 mk, eli hieman yli 40 € . Vuonna 1999 lutinojen hinta oli noin 350 mk, eli alle 60 € . Nykyisin neitokakadun hintahaarukka liikkuu 80 – 200 euron välimaastossa ja on nousemassa. Harvinaiset värit kipuavat jopa 400 euroon. Kaupasta ostettaessa hinta riippuu hieman värimuodosta, mutta myös siitä, mistä kaupungista lintunsa ostaa. Yhdessä kaupungissa tarkalleen sama lintu voi maksaa kaksi kertaa enemmän kuin toisessa kaupungissa. Pääkaupunkiseudulla hintatasoissa on etenkin ketjuissa tapahtunut jokseenkin kyseenalaistettava hinnannousu: esimeriksi valkokasvoja, joita aiemmin on myyty 150 euron hintaan, on näkynyt nyt jopa 260 eurolla myytävänä.

Kasvattajalta ostettavan linnun hintaan vaikuttaa useampi asia kuin kaupasta ostettavan. Värimuodon merkitys on huomattavasti suurempi, ja värin omat ominaisuudet ja standardit otetaan huomioon myös. Hyvänä esimerkkinä tästä ovat lutino-väritteiset neitokakadut, joilla tavataan usein kalju läiskä töyhdön takana. Lutino, jolla on lähes näkymätön kalju tai ei kaljua ollenkaan, voi maksaa enemmän kuin sellainen lutino, jolla on runsas kalju. Toinen esimerkki on harlekiini-värimuoto, jossa toivottu vaaleampi harlekiini voi maksaa tummaa harlekiinia enemmän, riippuen vähän siitä, mitä kasvattaja itse arvostaa. Toisinaan poikanen saattaa olla kasvattajalle henkisellä tasolla erityisen tärkeä, mikä saattaa tiedostaen tai tiedostamatta näkyä hinnassa hieman. Hinta voi olla kasvattajan keino varmistaa, että asiakas haluaa juuri tämän kyseisen linnun, mutta ylilyönnit ovat asia erikseen.

Kuvassa valkokasvonaaras. +/-150 euroa on vielä kohtuullinen hinta valkokasvosta, mutta 200 euroa voitaisiin nähdä jo melko kalliina.

Kasvattajalta ostetun neitokakadun hintaan vaikuttaa värimuodon lisäksi myös ikä, sukupuu, kesyys, kasvatusarvo ja ulkomailla näyttelymenestys. Käsiruokittu poikanen maksaa vanhempien ruokkimaa enemmän, sillä käsiruokinnan kustannukset ja siitä koituva vaiva ja päivittäinen sitoutuminen ovat niin suuria, ettei lisähinnasta parane nipottaa. Muista kuitenkin, että käsiruokinta ei ole kannustettu asia, ellei tilanne ole aivan välttämätön. Mikäli kasvattaja tai kauppias tarjoaa sinulle poikasta, joka on käsiruokittu vain omaksi huviksi, ei hänen tietonsa ole todennäköisesti päivitetyllä tasolla.

Eräs perusasia, joka niin neitokakadujen kuin muidenkin papukaijojen kohdalla on muistettava, on alihinnoittaminen. Mikäli törmäät lintuun, jota yritetään kaupata sinulle lähes väkisin hyvin halvalla hinnalla, jokin todennäköisesti on vialla. Yksityiseltä ostettaessa kyseessä on yleisimmin nyppivä, ongelmahuutava tai erityisen arka lintu. Jos taas löydät kaupasta erikoisen tai arvostetun värin, etenkin hieman vanhemman yksilön, ei tämä lintu välttämättä ole kaupassa kovin pienestä syystä. Ikävä fakta on se, että Suomi on monille pohjoismaisille kasvattajille jalostuskelvottomien lintujen kaatopaikka. Eli jos jokin yksilö tuottaa kehnoja jälkeläisiä tai on jollakin muulla tavalla ”viallinen”, lintu lähetetään muualle pois jaloista. Ehkä tämä lintu oli surkean pieni, kenties töyhtö ei ollutkaan toivottua mittaa, väri ei pukenut standardeja, istumisasento ei noudattanut tarkkaa kulmakerrointa tai ehkä yksilö olikin steriili. Saattaa kuulostaa absurdilta, mutta tämä on ikävä totuus.

valkokasvo dominoiva hopea double factor neitokakadu

Kun albiinot, eli valkokasvo-lutinot, olivat Suomessa vielä harvinaisia, niitä ei koskaan nähty eläinkaupoissa. Eräässä kaupassa, johon tuli lintuja Ruotsista, oli kuitenkin tällainen yksilö. Lintu oli koiras ja sen hinta ei ollut päätähipova. Se oli melko kehnon kokoinen ja sen töyhtö oli huono. Koska eräs kasvattaja oli kuitenkin kiinnostunut albiinojen lisäännyttämisestä, hän osti myytävän koiraan. Kävi ilmi, että koiras oli jo useita vuosia vanha. Se oli silti pesimäiässä, mutta ei koskaan saanut hedelmöitettyä munia lukuisista yrityksistä huolimatta.

Tarkastele yleisiä hintoja lintuasi etsiessä. Aina löytyy niitäkin, joita kiinnostaa vain raha. Sinänsä omituista, koska neitokakaduilla ei yleensäkään tehdä mitenkään erityisen suurta bisnestä. Pohdi myös hinnan suhdetta linnun muihin ominaisuuksiin: vanhasta linnusta, jolla on jokin merkittävä haitta, kuten taipumus ylimunintaan, ei voida pyytää kovin sievoisia summia.

Oma veikkaukseni on, että lähivuosina suomalaiset kasvattajat tulevat kiinnittämään hinnoittelussa entistä enemmän huomiota neitokakadun muihin fyysisiin ominaisuuksiin värien sijaan. Koska Suomessa ei ole näyttelyitä, eivät standardit ole hahmottuneet ihan samalla tavalla neitokakaduharrastajille kuin ulkomailla. Väri ei ole ainoa neitokakadun hintaa määrittelevä tekijä, vaan arvoon vaikuttaa myös monet keholliset seikat. Väri kuitenkin on ensisijainen katsottava kohde, sillä poikasten kehon muoto muokkautuu ensimmäisen parin vuoden aikana, eikä tuloksia voi täysin poikasiällä ennustaa. Lyhyesti voitaisiin sanoa, että mitä vaikeampaa tietynlainen lintu on tuottaa, sitä enemmän se maksaa.

Kuvan neitokakadu on valkokasvoinen kaksinkertaisen tekijän dominoiva hopea. Dominoiva hopea on harvinainen väri Suomessa ja kaksinkertainen tekijä tarkoittaa, että se on saanut geenin molemmilta emoiltaan. Koska dominoiva hopea itsessään jo on harvinainen ja kahden geenin saaneet vielä harvinaisempia sekä haastavampia kasvatuksellisesti, voisi kuvan mukainen lintu maksaa 300-400 euroa Suomessa, vaikkei kohtaisikaan kaikkia standardeja.

Eläinkaupat

Suomen eläinkauppoihin tulee neitokakaduja paljolti Ruotsista, jonkin verran myös Saksasta ja Hollanista. Ikävä kyllä harva kauppias tietää tukkua enempää linnun taustoista tai vanhemmista, joten kasvatustoimintaa harkitessa kasvattajalta hankkiminen on jokseenkin suositeltavampaa. Lisäksi eläinkaupasta ostetut linnut eivät yleensä ole ollenkaan kesyjä, eikä niillä ole ollut mahdollisuutta harjoittaa lentotaitojaan.

Eläinkauppalinnusta saa kuitenkin oikein hyvän lemmikin, mikäli sen ostaa nuorena.Valitettavasti kauppiaat eivät yleensä osaa sanoa tarkkaa ikää, mutta useimmiten ulkomaantuonnit ovat noin puolivuotiaita. Yksi tärkeimmistä asioista, joita aloittelijan täytyy tietää, on se fakta, että neitokakadu on kesyyntymiselle vastaanottavaisin poikasena, hyvissä ajoin ennen ensisulkasatoaan. Jos täysin kesy lintu on se, mitä etsit, en suosittele yli nelikuista eläinkauppalintua, ellet ole valmis ihan oikeasti viettämään todella paljon aikaa linnun kanssa ja tekemään töitä kesyyntymisen eteen.

Koska neitokakadu saa ensimmäisen kunnon sulkasatonsa noin puolivuotiaana, sukupuolta ei voi välttämättä sanoa varmasti ennen sitä. Mutta mikäli lintu on jo selvästi yli puolivuotias ja omistaa yhä harmaamman maskin, se todennäköisesti on naaras. Tässä tapauksessa myös linnun käyttäytyminen voi paljastaa sukupuolen. Eläinkaupan hyvä puoli on kaiketi se, että tarjonta on yleensä ihan kohtuullinen, ja linnun saa nopeasti mukaansa. Alkuperä kuitenkin jää selvittämättä.

Kasvattajat

Kasvattaja on henkilö, joka pesittää lintujaan säännöllisesti ja suunnitelmallisesti, tähdäten positiivisiin tuloksiin. Kasvattaja tietää lajinsa erityispiirteistä ja sen pesitysvaatimuksista sekä osaa toimia näiden mukaisesti. Hän ymmärtää geneettisen monimuotoisuuden tärkeyden ja osaa pitää sen säilymisestä huolen, eikä käytä sisäsiitosta.

Lintuharrastajien keskuudessa kasvattaja eritellään ns pesittäjästä: pesittäjä on yksityishenkilö, joka on teettänyt poikaset linnuilleen, mutta jolla ei ole vielä paljoa pesityskokemusta taustallaan, eikä tietotaito esimerkiksi genetiikasta ole välttämättä aivan niin syvä. Virallisesti teoriassa kaikki, jotka ovat antaneet lemmikkinsä lisääntyä, ovat kasvattajia, mutta harrastajien keskuudessa siinä on selkeä ero, onko myyjä kasvattaja vai "kasvattaja". Toisin sanoen tarvitaan valppautta, sillä kuka tahansa voi Suomessa nimittää itseään kasvattajaksi, jolloin takeita myyjän luotettavuudesta tai lintujen hyvästä kohtelusta ei välttämättä voi saada.

Näyttöä kasvattajan laadusta etsiessään voi onneksi kääntyä Lemmikkilinnut Kaijuli ry:n virallisten kasvattajien listan puoleen. Listan kasvattajat ovat antaneet todisteita osaamisestaan tai halukkuudestaan oppia enemmän kasvattamisesta myös syvemmällä tasolla ja heidän nykyinen toimintansa on todettu eettiseksi, Suomen lakia ja hyviä tapoja noudattavaksi. Lisäksi myös puskaradiota kannattaa kuunnella ja kysellä muilta harrastajilta heidän kokemuksiaan myyjästä. Huonot kokemukset leviävät nopeasti ja niillä on usein jonkinlaista perää, mutta pientä skeptisyyttä kannattaa noudattaa.

Kasvattajalta hankitut linnut ovat yleensä jo tottuneet ihmisiin. Jos eivät ole jo valmiiksi kesyjä, ne ainakin kesyyntyvät helpommin, sillä ovat tottuneet normaaliin perhe-elämään. Lisäksi kasvattajalta voi tiedustella värimahdollisuuksia ja esittää toiveita. Myös varaaminen onnistuu usein. Alkuperä on selvä, samoin todennäköisesti vanhempien väritykset. Ole kuitenkin skeptinen. Suomessa ei ole kuin kourallinen neitokakadun kasvattajia, mutta myös paljon itseään kasvattajiksi nimittäviä henkilöitä, joilla ei todellisuudessa ole mitään tietoa lajistaan, sen pesimistarpeista, genetiikasta puhumattakaan. Moraalisesti arvelluttavasti toimivien kasvattajien toimintaa ei tietenkään kannata tukea, vaikka halvat hinnat ja tusinatuotannon tarjoama suunnaton valikoima houkuttelisikin.

Pyydä kasvattajalta poikasen mukaan jonkinlainen kauppakirja tai syntymätodistus, josta näet poikasen tiedot. Tästä paperista voi olla sinulle hyötyä, jos joudut myymään lintusi tai jos aiot pesittää sitä. Jos kasvattaja ei ole jo rekisteröinyt poikasta, rekisteröi sinä: http://www.linturekisteri.fi/

Mikäli olet innostunut hankkimaan kasvatin minulta, ole rohkeasti yhteydessä! Kuulun Lemmikkilinnut Kaijuli ry:n sertifioitujen kasvattajien listalle ja toimin lisäksi yhdistyksen kasvatusasiavastaavana. Jos minulla ei ole poikasia itselläni, osaan ohjata sinut eteenpäin sellaisen luokse, jolla niitä on. Meilaa: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

neitokakadun matkahäkki

Poikasten kesyttämistä. Kasvattajan tekemä esityö luo pohjan varsinaiselle kesyttämisprojektille uuteen kotiin.

Ottaisinko kodinvaihtajan?

Joskus neitokakadu saattaa joutua etsimään uutta kotia. On enemmän kuin mukava asia, jos voit tarjota kodin tällaiselle linnulle! Kodinvaihdon taustalla voi olla moniakin syitä. Yleisiä syitä ovat elämäntilanteen muutokset, taloudelliset vaikeudet, tilalliset ongelmat, mutta valitettavan usein myös ongelmakäytös. Kodinvaihtajalla voi olla taustallaan siis erilaisia traumoja tai ongelmalliseksi koettua käytöstä, jonka syy on yleisimmin omistajan omissa toimissa. Mikäli neitokakadulla ei ole käytöshäiriöitä takanaan, voi kodinvaihtajaneitokakadu olla oikein sopiva lintu aloittelevammallekin harrastajalle ja joskus esimerkiksi jo valmiiksi kesy, mutta mikäli lähtökohdat ovat epävarmat, sopii kotia vaihtava lintu ehkä paremmin kokeneemmalle harrastajalle.

Uutta kotia etsiviä lintuja löytyy joskus nettipalstoilta. Luotettava foorumi myytäville linnuille ja niiden tarvikkeille löytyy osoitteesta forum.papukaijat.net.

Varo seuraavia merkkejä myyjää valitessasi!

- Myyjä väittää itseään kasvattajaksi, vaikka ei ole aikaisemmin pesittänyt.
- Myyjä yrittää myydä lintua lähes väkisin.
- Myyjä ei osaa nimetä neitokakadujensa tai niiden poikasten värimuotoja, vaikka väittää olevansa kasvattaja.
- Tilat ovat pienet tai erityisen likaiset. (Pinnoilla esimerkiksi paksuja ulostekerroksia. Pieni sotku on normaalia, eikä useammistakaan kakoista siellä täällä tarvitse huolestua.)
- Linnuilla ei ole virikkeitä.
- On syytä olettaa, että emot ovat sukulaisia, mutta myyjä ei noteeraa tätä.
- Myyjä ei suostu tekemään papereita tai antamaan alkuperätodistusta. Oikean kasvattajan pitäisi tietää lajin vaatimat paperityöt.
- Myyjä ei päästä sinua näkemään lintujen oloja
- Kuulet useista lähteestä huonoa palautetta myyjästä (suhtaudu tosin palautteeseenkin kriittisesti).
- Myyjä neuvoo sinulle kyseenalaisia keinoja, kuten pakottamaan linnun valjaisiin nahkahanskoin.
- Myyjä yrittää luovuttaa poikasen aivan liian aikaisin.

dominoiva hopea helmiäinen neitokakadun poikanen

Luovutusikäisellä poikasella on jo kaikki sulat, se osaa lentää ja se myös syö itse. Kuvan poikanen on noin kolmiviikkoinen, eikä ole vielä täten tullut ulos pesäpöntöstäkään. Jos myyjä tarjoaa sinulle näin pientä poikasta, lintu on vielä aivan liian nuori vierottumaan emoistaan.

Mitä papereita neitokakadu tarvitsee?

Kauppakirja

Kauppakirja on todistus asioista, joita ostaja ja myyjä ovat sopineet linnun kaupasta. Siihen merkitään linnun tiedot ja tunnistemerkintä, kaupan osapuolten yhteystiedot, hinta ja muut kauppaan liittyvät ehdot. Kauppakirja on eräänlainen kuitti, ja eläinkaupan kohdalla sen virkaa itse asiassa toimittaakin yleensä ihan perinteinen kuittituloste.

Kauppakirja ei ole pakollinen, mutta se kannattaa ehdottomasti aina tehdä. Näin sinulla on on todistusaineistoa sovituista asioista. Kauppakirja kannattaa tehdä silloinkin, vaikka ostaisit linnun tuttavalta. Jos sinun täytyy joskus ottaa yhteyttä myyjään, voit löytää hänen tietonsa kauppakirjasta.

Kauppakirjapohjan löydät Kaijuleiden sivulta täältä!

Syntymätodistus

Syntymätodistukseen kirjoitetaan yleensä enemmän lintuun itseensä liittyvää tietoa kuin kauppakirjaan. Syntymätodistus on enemmän alkuperän kannalta hyödyllinen paperi, josta näkee yleensä linnun värin, syntymäpäivän, emojen tiedot ja joskus myös sisarusten tiedot. Itse liitän kauppakirjaan mukaan myös poikasen vauvakuvan ja joskus muunkinlaisia muistoja poikasajalta.

Syntymätodistus ei ole neitokakadulle pakollinen eikä sitä saa yleensä eläinkaupasta, mutta kasvattajalta sitä voi kysyä. Syntymätodistus toimii alkuperätodistuksena sellaisilla lajeilla, jotka vaativat alkuperätodistuksen lakisääteisesti.

CITES?

CITES tulee saniosta Convention on International Trade in Endangered Species of wild flora and fauna. Se siis kansainvälinen ympäristönsuojelusopimus, joka sääntelee kymmenien tuhansien uhanalaisten eläinten ja kasvien kauppankäyntiä, koskien niin luonnossa kuin vankeudessakin syntyneitä yksilöitä.

CITES-sopimuksessa on useampia liitteitä, joihin lajit lajitellaan uhanalaisuuden mukaan. Neitokakadu ei kuitenkaan kuulu CITESin piiriin. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että neitokakadu ei tarvitse CITES-numeroa, eikä alkuperätodistus ole sille lakisääteinen.

Hakutilanne

Osti linnun sitten kasvattajalta tai eläinkaupasta, olisi aina hyvä tarkastella sitä hieman etukäteen. Sen tulisi olla vilkas, eikä nenästä tai silmistä saisi valua eritteitä. Sulkapeitteen pitäisi olla hyväkuntoinen, eikä lintu saisi vaikuttaa aliravitulta. Paikallaan kahdella jalalla nuokkuva, alakuloisen näköinen ja (huonokuntoiset) sulat hieman pörrössä istuva lintu voi olla kipeä. Älä osta mitään lintua säälistä! Jos epäilet yhtään linnun terveydentilaa, kerro siitä myyjälle. Kotiin päästyäsi kauppaa voi olla sillä verukkeella enää vaikea peruttaa, koska "olihan se mielestäsi ihan kunnossa ostotilanteessakin." Sovi myös maksutavasta etukäteen.

Muista myös, ettei kannata ostaa liian nuorena myytävää neitokakadua. Lajin suositeltu luovutusikä on noin 10 viikkoa tai 2,5 kk ja joskus kasvattajat voivat odottaa 12 viikon ikään asti ennen luovuttamista. Ehdottomasti alin luovutusikä on 2 kk iässä ja mikäli tämän ikäisen poikasen ostaa, ole erityisen tarkkana sen käytöksestä ja varmista, että myyjä tietää mitä tekee.

Ennen kuin neitokakadua lähtee hakemaan, kannattaa kaikki valmistella etukäteen: Häkki on sisustettava, huone on tehtävä linnulle turvalliseksi, ruokaa on oltava valmiiksi. Linnun kuljettamisen voi hoitaa pahvilaatikossa, kunhan huolehtii, että lintu saa tarpeeksi happea. Tätä varten laatikkoon tehdään ilmareikiä. Reiät eivät saa olla liian suuria, ja laatikon on oltava vankka, jottei neitokakadu pääse repimään sitä rikki. Kuljetukseen sopii myös pieni kuljetushäkki tai kissankantoboksi. Mukaan kannattaa ottaa viltti, jolla häkkiä voi peittää, sillä hämäryys rauhoittaa lintua. Ota huomioon myös sää. Pakkasella auto on lämmitettävä valmiiksi ja hellepäivänä viilennettävä.

Aina tuotaessa uutta lintua taloon on muistettava, että tutun elinympäristön vaihtuminen vieraaseen voi olla aluksi järkyttävää. Lajitoverit ovat kadonneet, eikä niiden tuttuja kutsuhuutoja enää kuulu. Häkki on uusi, sen ulkopuolella avautuu aivan vieraita näkymiä. Jotkut neitokakadut kieltäytyvät aluksi syömästä, mutta siitä ei pidä hätääntyä. Turhat stressinaiheet olisi hyvä poistaa. Häkkiä ei siis tulisi siirrellä enää, ja mikäli kodissa on lemmikkinä jokin suurempi eläin, kuten kissa tai koira, sen ei missään nimessä saa antaa jäädä tuijottamaan uutta tulokasta liian pitkäksi aikaa.

neitokakadun matkahäkki

Kuljettaminen

Kuljetusta varten kannattaa mukaan varata joko pieni pahvilaatikko tai matkakäyttöön soveltuva häkki. Eläinkaupoilla on useimmiten valmiiksi tarjota pahvilaatikoita, mutta kasvattajan kanssa asiasta kannattaa sopia erikseen. Jos matka on pitkä, on häkki suositeltavampi vaihtoehto. Laatikon ilmanvaihdosta on huolehdittava. Tätä varten laatikkoon tehdään ilmareikiä. Reiät eivät saa olla liian suuria, ja laatikon on oltava vankka, jottei neitokakadu pääse repimään sitä rikki. Kuljetuksessa tärkeää on, ettei kantoväline ole liian iso, sillä hermostunut, ensimmäistä kertaa kuljetettava lintu saattaa räpistellä ja vahingoittaa itseään. Myöhemmin linnun totuttua matkailuun voi kokeilla suurempaakin häkkiä, mutta alkuaskeleet on otettava rauhallisesti.

Pitemmälle matkalle häkkiin varataan syötävää ja juotavaa, sekä pari vahvaa ortta, jotka kestävät matkan ja ovat tukevia istua. Kesällä on huolehdittava siitä, ettei neitokakadulle tule liian kuuma. Sitä ei tule jättää autoon yksin, ilman suojaa helteellä. Talvisin auto puolestaan tulee lämmittää ennen kuin matka alkaa.

Loma-aika voi kuulostaa hyvältä ajalta hankkia uusi lemmikki, mutta siinä on huonot puolensa. Jos linnun hankkii esimerkiksi kesälomalla, neitokakadu saattaa tottua siihen, että se saa jatkuvasti seuraa. Kun arki, työ ja koulut alkavat jälleen, voi sille olla kurja saada muutoksia totuttuihin rutiineihin. Lyhyemmän loman hyvä puoli on siinä, että linnun ensimmäisiä päiviä voi pitää varovasti silmällä ongelmien varalta ja lisäksi pääsee käyttämään aikaa uuden lemmikin kanssa ollessa. Talvikuljetusten riski on aina kylmettyminen tai vedon saaminen, joskin lyhyitä hetkiä neitokakadu kestää pientä pakkastakin. Veto on kylmää pahempi asia, joten varmista, että neitokakadun kuljetushäkki on suojattu viimoilta esimerkiksi lämpimällä viltillä.

Käythän tämän sivun lisäksi lukaisemassa myös http://myydaanpapukaija.fi/ -sivustoa!

© Ida-Emilia Kaukonen 2003-2016
Neitokakadut - Variaatioiden Aikakausi / Cockatiel Chromatics
Kaikki oikeudet pidätetään / All rights reserved