banneri

Neitokakadu luonnossa

Neitokakadu luonnossa

Neitokakadun alkuperäismaa on Australia, jossa se on levittäytynyt rannikoita ja Tasmaniaa lukuun ottamatta lähes kaikkialle maassa. Laji on sopeutunut kuivan sisämaan ilmastoon. Sitä tavataan yleensä parvissa tai pareittain asuttamassa eukalyptussavanneja ja autiomaamaisia avoimia ruohotasankoja, joissa puita kasvaa harvaan. Tiheitä metsiköitä ne välttelevät. Parvien koot ovat normaalisti 10-50 linnun tienoilla, mutta kuivakausien aikana jopa tuhannen neitokakadun parvia on havaittu eritoten vesipaikkojen läheisyydessä.

Neitokakadua pidetään Australian linnuista nopeimpana lentäjänä. Se on kestävä ja taitava ja voi lentää jopa 70 km/h, mikä on tarpeellista vaelluksen yhteydessä: neitokakadu on ruoan perässä matkaava vaelluslintu. Koska neitokakadua tavataan juuri mantereen keskiosissa, ne joutuvat tekemään pitkiä matkoja etsiessään vettä.

Luonnossa neitokakadut syövät lähinnä jyviä, pensaiden, rikkaruohojen, puiden ja heinien siemeniä, sekä marjoja. Ruoasta ne eivät joudu juurikaan kilpailemaan muiden lajien kanssa, mutta kottaraiset muodostavat kilpailevan ryhmän esittäessä pesäpaikkoja, keskeyttäen joskus jo alkaneen pesinnän. Ravinnonhankinnan aikana neitokakadut laskeutuvat maahan etsimään siemeniä ja ruohoja, jolloin ne ovat haavoittuvaisia kotikissojen hyökkäyksille. Kissojen lisäksi neitokakadun neitokakadun luontaisia vihollisia ovat petolinnut. Neitokakadun sulkapuvun väritys tarjoaa oivan suojavärin, sillä neitokakadut suosivat eritoten kuolleita puita laskeutumispaikkoinaan pedoilta piiloutuessaan. Kuva: Shutterstock/Judy Whitton

Neitokakaduparvet saavat toisinaan aikaan paljon tuhoa viljelyksillä ja yleisyytensä vuoksi neitokakaduja tapetaan viljelijöiden toimesta. Queenslandissa on sadon tuhoamisesta johtuen metsästyskausi, jonka ulkopuolella neitokakadu on kuitenkin rauhoitettu kaikkialla Australiassa. (Lantermann, 2006)

Neitokakadu luonnossa

Kun pesimäkausi lähestyy, pariskunnat eristäytyvät parvesta ja alkavat etsiä pesimäkelpoista aluetta. Lisääntymiskausi ajoittuu eteläisessa Australiassa kevääseen, elokuun ja joulukuun välille, jolloin päivät ovat pitempiä ja ravintoa on saatavilla yllin kyllin. Pohjoisessa pesiminen tapahtuu sadekauden loputtua huhtikuussa. Sisämaissa ilmasto määrää suurimmaksi osaksi pesimisajat, ja neitokakadut saattavatkin pesiä tuolloin ympäri vuoden.

Neitokakadukoiras tarkastaa potentiaalisen pesäpaikan ja testailee koloa nakertelemalla sitä uuteen uskoon. Jos kolo on sopiva, se esitellään myös naaraalle. Emo remontoivat pesäkoloaan nakertamalla pehmikkeeksi puumurskaa. Pesänrakennustarve näkyy myös lemmikkinä pidetyillä neitokakaduilla ja muilla kolopesijäpapukaijoilla, jotka käyttävät nokkaansa sopivaksi katsomansa pesäpaikan läheisyydessä runsaasti.

Naaras munii yleisimmin 4-5 munaa, mutta poikkaustapauksissa useammankin. Molemmat vanhemmat osallistuvat hautomiseen ja poikasten hoitamiseen. Luonnossa koiraat hoitavat hautomisen aamun varhaisista tunneista iltapäivään saakka, naaraat puolestaan vastaavat illasta ja yöstä. Poikaset kuoriutuvat 18-20 päivän hautomisen jälkeen ja kömpivät pesäkolosta noin kuukauden ikäisinä, minkä jälkeen poikaset seuraavat emojaan vielä jonkin aikaa. Sukukypsyyden ne saavuttavat 8-10 kuukauden iässä.

Luonnossa elävät neitokakadut ovat pienempiä kuin lemmikkinä pidetyt, joihin jalostus on hieman vaikuttanut. Luonnonvaraisten lintujen keho vaikuttaa solakammalta ja niiden töyhdöt eivät ole paisuneet aivan niin massiivisiin mittoihin. Kasvattajia puhututtaakin nyt pelko siitä, että alkuperäinen neitokakadu kadotettaisiin jalostuksen myötä ja saataisiin aikaiseksi jotakin brittiläisten näyttelyundulaattien tapaista. Tarkoitus kuitenkin on säilyttää neitokakadu mahdollisimman lähellä alkuperäistä muotoaan, johon monet standardit edelleen pohjautuvat. Mikäli lemmikkieläin poikkeaa ihmisen jalostuksen myötä selkeästi luonnossa esiintyvistä yksilöistä, sitä sanotaan domestikoituneeksi. Neitokakadun katsotaan olevan domestikoitumisen suhteen rajamailla, joidenkin lähteiden pitäessä sitä jo täysin domestikoituneena. Esimerkiksi näyttelyundulaattien kaltaista voimakasta rakenteellista muutosta ei kuitenkaan ole vielä täysin saavutettu. Kuvat: Shutterstuck / BildagenturZoonarGmbH.

Neitokakadu luonnossa
© Ida-Emilia Kaukonen 2003-2016
Neitokakadut - Variaatioiden Aikakausi / Cockatiel Chromatics
Kaikki oikeudet pidätetään / All rights reserved