banneri

Sukupuolten väliset erot

Neitokakadu koiras Neitokakadu naaras

Koiras (vas) ja naaras (oik), Kuvat: George Steinz

Neitokakadut ovat sukupuolisesti erilaistuneita eläimiä, eli niillä on kaksi eri sukupuolta. Naaras on se, joka kantaa munat. Koiras puolestaan on se, joka hedelmöittää naaraan. Koirasta ei pidä sekoittaa urokseen, joka taasen on nimitys suurten nisäkkäiden koiraista. Englanniksi neitokakadukoiraasta puhutaan toisinaan kukkona (engl. cock) ja naaraasta kanana (engl. hen), mutta suomen kielessä kukko viittaa kanalintujen koiraaseen ja kana kanalintujen naaraaseen, eivätkä nimitykset ole siksi päteviä.

Neitokakadukoiras on sukupuolista värikkäämpi. Sulkapuvun pääväri on harmaa, jonka sävy vaihtelee jonkin verran yksilöittäin. Koiraan pyrstösulat ovat päältä vaaleampia, hieman hopeiseen vivahtavia. Niitä on kaiken kaikkiaan kuusi paria, eli yhteensä 12 pyrstösulkaa, joista keskimmäiset kaksi ovat kaikkein vaaleimmat ja reunimmaiset kaikkein tummimmat. Alapuolelta pyrstösulat ovat lähes mustat. Koiraan yläperä on hieman muuta vartaloa vaaleampi. Tummimman sävynsä harmaa saa neitokakadun selässä ja siivissä. Koiraan kasvot koostuvat keltaisesta maskiosasta, joka yltää töyhdön juureen asti ja muuttuu töyhtösulkien kärkeä kohti mentäessä harmahtavaksi. Korvan kohdalla on oranssinpunainen poskilaikku.

Naarasneitokakadu on selkeästi koirasta harmaampi kasvoiltaan. Kellertävä maski ja punainen poskilaikku ovat ikään kuin saaneet päälleen ohuen harmaan kerroksen, josta ne kuultavat läpi kevyesti. Myös naaraan siiven puolivälin tienoilla on valkoinen kuviointi. Selkeä ero koiraaseen kasvojen lisäksi on pyrstössä oleva kuviointi, joka muistuttaa tummaa raidoitusta kalpean keltaisella pohjalla. Läheltä tarkasteltuna nämä raidat eivät ole rajoiltaan mitenkään selkeät. Keltaisilla alueilla raitojen välissä näkyy hyvin pieniä, hieman kyyneleen muotoisia pilkkuja. Raidoitus on voimakkainta reunimmaisissa pyrstösulissa. Lisäksi naaraan avatusta siivestä voidaan havaita järjestelmällisesti lentosulissa kulkevat vaaleat laikut, joita on tavallisesti kolmesta kuuteen yhdessä sulassa.

Kummallakin sukupuolella on harmaat jalat ja nokka, joskin nuorilla yksilöillä nokka on vielä vaaleanpunertava. Nuoren linnun kiihtyessä sen nokka ja vahanahka saattavat punastua.

Sekä koiraan, että naaraan kokonaispituus on 28-33 cm ja tästä pituudesta pyrstö vie vähintään puolet - koirailla toisinaan vähän enemmän. Siipien pituus neitokakadulla on noin 16-18cm. Päälaella oleva töyhtö on luonnonvaraisilla neitokakaduilla noin 4-6cm, mutta jalostetuilla yksilöillä töyhdön pituus on venynyt jopa yli kymmeneen senttimetriin. Siivissä on pitkänmallinen valkea kuvio, joka näkyy avatun siiven päällispuolella laajempana, hieman kolmiomaisena alueena. Kuvio on tarkoitettu yhteydenpitoon lajitovereiden kanssa.

Neitokakadu koiras Neitokakadu naaras

Neitokakadu koiras Neitokakadu naaras

Vasemmalla koiraan yksinkertaiset pitkät siipisulat, oikealla puolestaan naarasneitokakadu ja sen laikukkaat siipisulat.
Siiven valkoinen kuviointi auttaa ilmeisesti kommunikoimaan lennon aikana muun parven kanssa.

Molemmat sukupuolet näyttävät nuorina naarailta. Murrosiässä koiras alkaa tuottaa enemmän melaniinia, joten koiraan vartalo on yleensä naaraan vartaloa aavistuksen tummempi ja kylmemmän sävyinen. Samalla koiras saa muut sukupuolelleen ominaiset tunnusmerkit, kuten tumman pyrstön ja kirkkaan kasvomaskin. Neitokakadun väri on lopullinen noin yhdeksän kuukauden iässä, joskin jotkut värimuodot saattavat pitkittää sukupuolisten erojen muodostumista.

Noin 11 -13 viikon iässä koiraat alkavat viimeistään harjoitella laulutaitojaan. Poikaset eivät ole mestareita syntyessään, vaan laulamista harjoitellaan ja hiotaan. Monesti nuoret koiraat koettavat imitoida aluksi vanhempia koiraita, mutta taito opitaan myös ilman vanhempien esimerkkiä. Monipuolisten vihellysten kattama, usein tiettyä kaavaa noudattava lurittelu on laulua, jota esitetään yleensä puputtelumaisen ääntelemisen kanssa kosiskelun yhteydessä tai reviiristä tiedottaessa. Toisinaan kosiskelun yhteydessä esiintyy pientä tasarytmistä naksuttelua. Laulu ja vihellykset ovat kuitenkin yleensä monipuolisempia, sillä jokainen koiras tuntuu sekoittavan siihen hieman omaa tyyliään, toisinaan jopa improvisoiden ja imitoiden. Soidinlaulun yhteydessä koiras irrottaa siivet kyljistään, mikä saattaa tuoda ihmiselle mieleen sydänkuvion. Olennainen osa tätä käyttäytymistä on kaikenlainen mahtailu hakkaamalla tai kalisuttamalla nokkaa kaltereihin. Aktiivisuus laulun yhteydessä on yksilöllistä. Jotkut koiraat laulavat päivittäin, mutta toiset ovat enemmän vaitonaisia.

Naaraat ovat yleensä huomattavasti koiraita hiljaisempia ja rauhallisempia. Toisinaan esiintyy kuitenkin poikkeuksia. Tavataan myös naaraita, joilla tuntuu olevan suuri into laulamiseen. Naaraan laulu on kuitenkin taidottomampaa ja yksinkertaisempaa, jolloin se oikeastaan muistuttaa nuorten koiraiden lauluharjoituksia. Tavallisesti naaraiden äänivarastoon kuuluu rääkäisyä tai kirkaisua muistuttavat äänet, sekä muutamat yksinkertaisemmat vihellykset.

Jos neitokakadun sukupuolta ei voi päätellä värin tai käytöksen perusteella, yksi keino on tunnustella pelviksen eli lantion luita. Koiraiden luut ovat lähes sulkeutuneet, siinä missä nuorella naaraalla luut ovat hieman avoimemmat. Munineen naaraan pelviksen aukeamaan voi varovasti mahduttaa ihmisen peukalon. Pelvistesti ei kuitenkaan olen 100% varma keino, vaan ainoa täydellinen varmuus epävarmoissa tapauksissa voidaan saada DNA-testin avulla.

Kuvaesimerkkejä

Valkokasvonaaras ja harmaa koiras neitokakadu

Neitokakadulla on olemassa monia värimuotoja. Myös värimuotojen kohdalla sukupuolilla on paria poikkeusta lukuunottamatta sukupuolille tyypilliset merkit. Kuvassa vasemmalla on valkokasvo-väritteinen naaras normaalin harmaan koiraan rinnalla. Valkokasvo kadottaa kaiken keltaisen ja punaisen värin, ja jäljelle on jäänyt harmaavalkea lintu. Kuitenkin myös tästä kuvasta voit helposti erottaa pyrstön raidoituksen ja kasvojen harmauden, jotka kielivät siitä, että kyseessä on naaras.


Kaneli-helmiäisneitokakadun sukupuolen voi erottaa helposti

Ensimmäisenä mieleen tulisi, että kuvan linnut ovat naaraita. Ne ovat kuitenkin vasta hieman yli kuukauden ikäisiä poikasia, joista vasemmanpuoleinen on naaras ja oikeanpuoleinen on koiras. Koiraspoikanen saa ensisulkasadossaan keltaisen kasvomaskin sekä menettää pyrstönsä raidat ja siipiensä laikut.


Valkokasvonaaras ja harmaa koiras neitokakadu

Taka-alalla olevien neitokakadujen sukupuolen osaatkin jo kertoa varmasti tässä vaiheessa - mutta kumpaa sukupuolta mahtaa olla etualan vaalea lintu? Joillakin värimuodoilla katoavat tummat värit siten, että kasvot voivat olla kirkkaat sekä naaraalla että koiraalla ja lisäksi pyrstön raidoitusta tai siipilaikkuja voi olla vaikeampi erottaa ilman hyvää valoa. Joskus emojen värimuodon perusteella voidaan kertoa poikasen sukupuoli, muttei aina. Tällöin sukupuolta on arvailtava linnun elekielestä. Koska ulkonäön lisäksi myös käytös on poikasilla melko yhteneväinen, ei sukupuolta aina voi sanoa käytöksestäkään ennen ensisulkasatoa, ja silloin vaihtoehtona on tehdä DNA-testi. Kuvan etualan neitokakadu on DNA-testattu koiras ja värimuodoltaan "double factor-dominoiva hopea-harlekiini".


Kaksi harmaata neitokakadunaarasta

Tässä kaksi harmaata naarasta. Oikeanpuoleisella on paljon pilkukkaampi rintakehä verrattuna vasemmanpuoleiseen. Tarkkaa syytä pilkulliselle rinnalle ei tiedetä. Aiemmin arveltiin merkkien olevan jäänne poikasajasta, mutta nyttemmin puhutaan ns. "spot genestä", pilkkugeenistä, joka olisi perinnöllinen ja saisi harmaalla neitokakadulla toisinaan aikaan enemmän tai vähemmän pilkullisen rinnan. Tyypillisempää on kuitenkin tasaisempi versio, kuten vasemmanpuoleisella naaraalla.


Kaneli-helmiäisneitokakadun sukupuolen voi erottaa helposti

Jotkut värimuodot tai kuvioinnit voivat vaikuttaa sukupuolimerkkien ulkonäköön. Tämä lintu on kaneli-helmiäinen. Linnun sukupuoli on helppo kertoa siksi, että helmiäisväritys (pilkkumainen kuviointi) katoaa koirailta niiden aikuistuessa. Kaneli ja helmiäinen yhdessä saattavat vaalentaa pyrstön raidoituksen kokonaan näkymättömiin - mutta avatusta siivestä on yhä havaittavissa naaraan siipilaikut, joita helmiäiskuviointi on muokannut laajemmiksi.


Neitokakadukoiraan helmiäiskuviointi katoaa

Tämä lintu on myös helmiäinen, mutta kuten huomaat, sen kuviointi on omituisen väljää ja puutteellista. Se johtuu siitä, että tämä lintu on noin 8 kk ikäinen ja sillä on menossa ensimmäinen sulkasato. Helmiäiskuviointi on alkanut kadota. Voimme siis todeta, että tämä lintu onkin nuori koiras! Aikuisena helmiäiskoiraasta tulee normaalin harmaan näköinen.

© Ida-Emilia Kaukonen 2003-2016
Neitokakadut - Variaatioiden Aikakausi / Cockatiel Chromatics
Kaikki oikeudet pidätetään / All rights reserved