banneri

Ongelmia

Pesittäjät saattavat kohdata monenlaisia eri ongelmia, eikä kaikki aina mene nappiin kokeneemmallakaan henkilöllä. Omistaja voi kuitenkin ehkäistä ongelmia olemalla tietoinen, mitkä seikat johtavat niihin ja kuinka ongelmia voi ennaltaehkäistä.

Nyppiminen

neitokakadu nyppiminen

Tätä poikasta on nypitty kaulan ympäriltä. Nyppimisen taso ei ole kovin paha, eikä tällaista poikasta ole syytä ottaa käsiruokintaan. Sulat kasvavat kyllä takaisin!

Melko tavallinen ongelma on se, että vanhemmat nyppivät poikastensa sulkia. Tähän voi olla useitakin syitä. Toisinaan se on vain rankkaa huolenpitoa, jolloin emot tai toinen niistä sukii poikasta liian rajusti. Nyppimisellä tuntuu olevan kuitenkin myös yhteys siihen, kuinka paljon lintuja häiritään pesimisen aikana. Jos neitokakadujen pönttöä siivoaa varomattomasti tai häiritsee hautovia tai poikasia hoitavia vanhempia näiden ollessa pöntössä, nyppimistä tapahtuu selkeästi useammin. Omistajan häiriköinti tai vanhempien stressi onkin yleisin syy. Nyppiminen on lisäksi opittua: lintu, jota on nypitty poikasena, saattaa todennäköisemmin toistaa tätä tapaa omien poikastensa kohdalla. Nyppijöitä ei suositellakaan tästä syystä käytettäväksi pesityksessä, jos syy ei ole ollut ravitsemuksellinen.

Yksi pohdittu syy on jodin puute vanhemmilla. Suosittelen lämpimästi kokeilemaan antamaan nyppiville vanhemmille joko lintujen jodikiven tai jyrsijöille tarkoitetun jodinuolukiven.

Joskus nyppiminen pääsee niin pahaksi, että poikanen on aivan verillä. Jos vain toinen emoista nyppii poikasen kasvavia sulkia, se kannattaa eristää muusta perheestä. Jäljelle jäänyt emo voi hoitaa poikaset yksinkin, jos niitä ei ole paljoa. Yksi vaihtoehto on myös poikasen ottaminen käsiruokintaan, mutta tätä on harkittava huolella. Poikasen sulat kasvavat takaisin, jos vanhemmat eivät ole vahingoittaneet tuppia pysyvästi.

Poikasen nyppimisen tunnistaa jo varhain siitä, että nypittyjen sulkien kohdalle jää pieni veripiste. Alla olevasta kuvasta näkee lisäksi, että pään seudulla ei ole niin paljoa sulkia kuin pitäisi.

neitokakadu nyppiminen

Poikasten tai munien vahingoittaminen

Emot saattavat joskus rikkoa munat ja syödä niiden sisällön tai tappaa poikaset ruoaksi. Tällöin linnuilla on puutetta ravinnossa: joko sen sisällössä tai määrässä. Käytös voidaan ehkäistä tarjoamalla monipuolista ravintoa jo ennen pesimisen aloittamista. Joillakin kasvattajilla on tapana asettaa seepiansuomu suoraan pönttöön.

Ali- ja yliravitseminen

Joskus vanhemmat ruokkivat poikasiaan liian vähän. Tätä tapahtuu erityisesti liian nuorilla vanhemmilla, jotka keksisivät elämässään muutakin tekemistä kuin jälkikasvun hoitamisen. Jos poikasia on paljon, emot eivät välttämättä yksinkertaisesti ehdi ruokkia kaikkia ja huolehtia siinä samalla omasta ravinnonsaannistaan. Jos toisella pariskunnalla on samaan aikaan vähän poikasia, muutaman poikasen voi antaa myös niiden vastuulle. Keinoemon käyttäminen voi olla turvallisin tapa pelastaa poikanen aliravitsemusta seuranneelta kuolemalta. Toinen vaihtoehto on käsiruokinta.

Vanhemmat voivat olla myös niin innokkaita, että ruokkivat poikasia liikaa. Näin tapahtuu herkästi erityisesti silloin, jos poikasia on kovin vähän. Yliruokkiminen voi johtaa kuvun toiminnallisiin ongelmiin. Asiaa voidaan auttaa varovaisella ruokavalion muutoksella tai säännöstelyllä, mutta muussa tapauksessa voidaan myös yrittää antaa vain toisen emoista hoitaa poikaset loppuun tai käyttää adoptiovanhempia.

Alla kuvasarja alikehittyneestä poikasesta, Fidestä, joka oli vakavasti nestehukassa ja jouduttiin 10 päivän iässä ottamaan avustusruokintaan. Vieressä vertauksen vuoksi Fiden nuorempi veli Azrael, jonka kehitys oli normaali tai aivan aavistuksen keskivertoa hitaampi, muttei missään nimessä huolestuttava. Katso myös yksityiskohtaisempi kuvasarja neitokakadunpoikasen kasvusta.

neitokakadu alikehittynyt

Fide 10 pv - Azrael 10 pv
Kuvassa Fide otetaan pöntöstä, sillä sen olo ei ole toennut. Kuvista näkee selkeästi eron veljesten välillä. Fiden keho on riutunut ja luiska, sen siipi on ryhditön ja lihaton, eikä siitä kasva sulkapiikkejä. Azrael nukkuu kuvassa, mutta sen silmät ovat todellisuudessa jo avautuneet, kun taas Fidellä ei silmäluomi ole kehittynyt vielä niin pitkälle, että silmä voisi aueta. Azraelin töyhtö on alkanut kehittyä, kun Fidellä ei ole töyhdöstä merkkiäkään. Dehydraation, eli nestehukan näkee Fiden ihosta, joka on muuttunut tummaksi, likaisenpurppuraiseksi ja kuivaksi.


neitokakadu alikehittynyt

Fide 14 pv - Azrael 13 pv
Fide on vironnut avustusruokinnassa selkeästi muutamassa päivässä ja avannut silmänsä. Sen iho on saavuttanut vaaleampaa sävyä ja töyhdöstäkin näkyy pieni nyppylä. Se on kuitenkin todella runsaasti jäljessä veljeään, jonka kokoero on huomattava, vaikka Azrael on kuvassa päivän Fideä nuorempi. Azraelin sulkapiikit ovat kasvaneet ja niiden alkuja on tullut lisää muun muassa kasvojen seudulle.


neitokakadu alikehittynyt

Fide - Azrael
Fide koittaa kovasti pysyä kasvuvauhdissa perässä. Sen alikehittyneisyyden näkee siitä, että vaikka jotkut ruumiinosat ovat kasvaneet, varsinainen vartalo tulee jäljessä. Näin Fidellä on suunnattoman suuret sieraimet ja silmät, mutta pieni käteensopiva keho. Azrael on jo komeasti ylittänyt dinosaurusvaiheen ja alkaa seuraavaksi availla sulkatikkujaan valmistuen tulemaan ulos pesästä.


neitokakadu alikehittynyt

Fide 28 pv - Azrael 27 pv
Tässä vaiheessa voidaan jo sanoa, että peli on voitettu ja on täysin varmaa, että poikanen selviää. Fide on saanut hienosti kasvatettua sulkatikut, kirinyt tahtia ja saanut kehostaan sopusuhtaisemman. Sen sulat ovat myös purkautuneet jo jonkin verran. Azrael on tullut vastikään pöntöstä ulos, joskin hieman ehkä ajoissa, ja mönkii lähinnä maan tasossa. Se on joka tapauksessa jo melkein linnun näköinen lähes purkautuneine sulkapukuineen.


neitokakadu alikehittynyt

Fide ja Azrael noin 2 kk iässä
Eroa ei ole enää paljoa. Näkee, että Fide on avustusruokinnan jäljiltä hieman suttuisempi ja sirokokoisempi kuin veljensä, mutta on saavuttanut muutoin kasvua todella hyvin. Fide jäi eloon ja on elänyt monta onnellista vuotta perheessään. Se jäi pienikokoisemmaksi kuin keskiverto neitokakadu, mutta muutoin se on ollut terve.


Hylkääminen

Toisinaan käy niin, että vanhemmat vain sysäävät yhden poikasen syrjään, eivätkä enää noteeraa sitä millään tavalla. Tällainen poikanen on yleensä jollakin tavalla viallinen, sairas tai heikko yksilö. Poikasen pelastaminen voi olla hyvin vaikeaa, sillä hylkääminen tapahtuu yleensä jo linnun ollessa nuori, jolloin käsiruokintakin sisältää eniten riskejä. Joskus tuloksena on vain turha yritys syöttää poikasta, joka tulee joka tapauksessa kuolemaan nuorena. Onnistunut syöttö voi kuitenkin pelastaa poikasen elämän.

Ylimuniminen

Joskus naaras vain jatkaa munimista kroonisesti. Tämä on suuri fyysinen rasite erityisesti siksi, että se verottaa reilusti naaraan vartalon kalsiumia. Munia ei pidä ottaa pois heti, sillä muuten naaras voi tehdä välittömästi uudet. Jos naaras ei kyllästy muniin parissa kuukaudessa, voisi paras lääke olla antaa sille mahdollisuus pesiä. Toisinaan krooninen muniminen ei johdu liiallisesta pesimävireestä. Tällöin naaraalle on vain yritettävä tarjota niin paljon muuta tekemistä, että muniminen unohtuisi. Kokeile viedä kaikki pesimäintoa kiihottava materiaali, kuten vaikka pimeät laatikot, pois. Vähennä suihkuttelun määrää ja toimi kuin kyseessä olisi kuivakausi. (Lisää tietoa tulossa.)

Ei-toivottujen munien abortoinnista
Ylimunimisesta ja aggressiivisuudesta

Munan juuttuminen tai rikkoutuminen naaraan sisään

Etenkin nuorilla naarailla ja ensimunijoilla muna voi joskus juuttua kiinni tottumattoman vartalon vuoksi. Joskus näin voi kuitenkin käydä kokeneemmallekin naaraalle. Arvellaan, että hyvässä pesimäiässä olevan naaraan kohdalla muna voi jäädä jumiin, jos ilma on liian viileä, kosteutta on liian vähän tai jos ruokavalio on puutteellinen. Puutokset ruokavaliossa ja kalsiumin saamisessa ovat kaikkein todennäköisimmät syyt. Toisinaan taustalla voi kuitenkin olla jotakin vakavampaa kuten munasarjojen kystat.

Kun muna juuttuu kiinni, naaras tulee usein pois pöntöstä ja istuu häkin pohjalla sulat pörrössä, vaikuttaen tuskaiselta. Se voi myös ontua jalkojaan ja liikkua hankalasti. Toisinaan tilaa voi olla vaikea havaita, etenkin kroonisilla munijoilla, joilla omistaja tottuu näkemään usein kummun perän seudulla. Ehdoton hätätoimenpide on lamppu, joka suunnataan häkkiin siten, että lämpötila saadaan kohoamaan 33 asteeseen. Tällöin kouristuksen pitäisi laueta. On tärkeää, että naaras saa rentoutettua lihaksensa, ja tässä voi auttaa kasviöljyn varovainen hierominen kloaakin läheisyydessä. Mikäli munaa ei saada pois, se pilaantuu naaraan sisään, tulehduttaa käytävät ja voi johtaa vaurioihin, jotka johtavat "kohdun" poistamiseen tai jopa linnun kuolemaan. Kun muna on tullut ulos, naaras toipuu hyvin nopeasti, mutta sitä ei tulisi pesittää ennen kuin jumiutumisen syy on korjattu.

Ilmankosteus tuntuu helpottavan naaraiden oloa niiden kantaessa munaa. Pidä siis huoli siitä, että munittaessa huoneilma ei käy liian kuivaksi. On hyvä ajatus tarjota myös kylpyallas, jossa naaras voi peseytyä myös suihkuttelujen ulkopuolella. Moni hyödyntää tämän mahdollisuuden erittäin mielellään.

Vielä hengenvaarallisempi tilanne on sellainen, jossa muna rikkoutuu naaraan sisään. Jos epäilet näin käyneen, käänny välittömästi eläinlääkärin puoleen!

Kun poikanen kuolee

Toisinaan joku poikasista kuolee, useimmiten nuorin. Tähän voi olla montakin syytä. Jos se on sairas, eikä sillä ole voimaa nostaa päätään pyytääkseen ruokaa, emot voivat jättää sen ruokkimatta. Kenties siinä on ollut jotakin sisäsyntyistä vikaa. Voi myös olla, että poikasia on liikaa, eikä vanhempien voimat riitä kaikkien ruokkimiseen, joskus ne uupuvat niin, että lopettavat kokonaan. Toisaalta myös yliruokkiminen ja tukehduttaminen voivat olla syynä. Nämä syyt ovat tyypillisiä liian nuorilla vanhemmilla ja ensipesijöillä. Emot eivät kuitenkaan yleensä tapa poikasta ellei niillä ole päässä vikaa tai jos niitä häiritään paljon. Jos ruoka on puutteellista, poikanen voidaan tappaa nimenomaan ruuaksi.

Mikäli poikanen tekee selkeästi kuolemaa ja kyseessä saattaa olla tarttuva sairaus, eristä se muista. Se voi tuntea olonsa turvallisemmaksi jos saa olla jonkin elävän tai lämpimän lähellä, joten voit pidellä sitä sylissäsi, mikäli poikanen ei näytä liikaa stressimerkkejä. Eritoten käsiruokituilla poikasilla voi luoda edes pienen turvallisuudentunteen, jos ne saavat olla "kasvatusemonsa" syleilyssä. Aralle poikaselle voit antaa lämmitetyn kuumavesityynyn lähelle tehdäksesi poismenosta mahdollisimman levollisen ja lämpimän. Jos merkkejä ei huomaa voi poikasen yhtäkkiä vain löytää kuolleena sisarustensa seurasta. Se on poistettava armotta. Kuollut poikanen voi levittää sairauksia. Joskus muut poikaset voivat jopa yrittää syödä sen ruumista. Jos ruumis on pilaantunut, tästä ei seuraa mitään hyvää.

Hyväkuntoisen, jo hieman vanhemman poikasen ei kuitenkaan pitäisi tuosta noin vain kuolla. Jos näin käy, se pitäisi lähettää ruumiinavaukseen. Tästä voi käydä ilmi esimerkiksi se, ovatko muut poikaset vaarassa.

"Homoseksuaalisuus" eli pariutuminen oman sukupuolensa kanssa

Kuten monilla muillakin eläimillä, myös neitokakaduilla tavataan homoseksuaalisuutta. Se tuntuu olevan ylempää koirailla, eikä siinä ole mitään ongelmaa, ellei tarkoituksena ole pesittää tällaista lintua.

"Homoseksuaaleja" neitokakaduja on kahdenlaisia. Harvinaisempia ovat ne, joita vain viehättää enemmän oma sukupuoli ja jotka oloista huolimatta suosivat omaa sukupuoltaan - joskin näitäkin on. Yleisempiä ovat ne, joille ei ole annettu seuraksi vastakkaista sukupuolta, jolloin ne tyytyvät omaansa. Samaa sukupuolta olevat neitokakadut voivat muodostaa aivan toimivan parisuhteen, ja toisinaan on havaittavissa, että toinen linnuista ikään kuin omaksuu puuttuvan sukupuolen roolin, mikä näkyy esimerkiksi siten, että kahden koiraan ollessa yhdessä maskuliinisempi linnuista on päällä paritteluhetkellä ja naaraan roolin omaksunut alla.

Kahden naaraan väliset parisuhteet ovat harvinaisempia kuin koiraan. Mikäli kyseessä on värimuunnos, josta sukupuolia ei kykene tunnistamaan helposti, omistaja voi helposti luulla koiraan roolin omaksunutta naarasta aidoksi koiraaksi sen käyttäytymisen takia. Tällainen naaraiden välinen liitto voi kuitenkin paljastua siinä vaiheessa, kun parille annetaan pönttö. Pönttöön voi ilmestyä munia, mutta ne eivät kuoriudu koskaan. Lisäksi linnut voivat tapella siitä, kumpi saa olla pöntössä munimassa.

Mikäli haluaa pesittää lintujaan, olisi niille tarjottava mahdollisuus alusta alkaen vastakkaiseen sukupuoleen, sillä kauan vain omaa sukupuoltaan olevan häkkitoverin kanssa majaillut lintu ei myöhemmin välttämättä suostu pariutumaan lainkaan vastakkaisen sukupuolen kanssa, tai se voi olla muuten vain hankalampaa, sillä lintu ei osaakaan käsitellä vastapuolen edustajaa. (Muistettava on tässäkin, että KAIKKI on yksilökohtaista.)

Esineiden kanssa paritteleminen

Joskus näkee neitokakadun vispaavan pyrstöään jotakin esinettä, kuten ruokakuppia, lelua tai ortta vasten. Se voi pitää samalla vikisevää ääntä ja on kovin keskittynyt asiaansa. Tämä on esineen kanssa parittelemista, jota esiintyy erityisesti yksinäisten koirasneitokakadujen kohdalla. Neitokakadut ovat melko seksuaalisia lintuja ja eritoten pesimähuurujen lähestyessä voivat hormonit innostaa tuollaiseen puuhasteluun, jos ei oikeaakaan kumppania ole. Yleensä tällaiset käytösjaksot menevät ohi, eikä kyseessä ole mikään sen vakavampi rike tai epänormaalius. Se ei ole linnulle mikään irstas tai rietas toimenpide, jota pitäisi hävetä, eikä omistajankaan kannata kokea sitä sellaisena. Neitokakadu on vain viriili ja kaipaisi biologisten vaistojensa tyydyttämistä lisääntymisen merkeissä

Neitokakadun masturbointikäytös kannattaa siis vain täysin ignorata. Toimenpiteitä ei kannata lähteä tekemään ihan kevyin perustein, koska linnun henki ei tuossa kuitenkaan vaarannu, eikä ihmisen häpeän tunteiden tulisi johtaa lääkinnällisiin hoitoihin, ellei linnun terveys ole vaarassa. Luontaisempi ratkaisu olisi antaa neitokakadulle lajitoveri seuraksi. Jos kuitenkin näyttää siltä, että neitokakadulla on sellaisia muitakin oireita, jotka voisivat viitata hormonaaliseen häiriöön, voi lääkäriltä tiedustella hormonihoitoa. Esimerkiksi ylikasvanut nokka yhdistettynä jatkuvaan, neuroottiseen esineparitteluun voi viitata siihen, että neitokakadulla on jokin hormonaalinen häiriö.

© Ida-Emilia Kaukonen 2003-2016
Neitokakadut - Variaatioiden Aikakausi / Cockatiel Chromatics
Kaikki oikeudet pidätetään / All rights reserved