banneri

Yleistä tietoa neitokakadun ruokinnasta

Neitokakadun ruokavalion avainsana on monipuolisuus. Linnuilla on nopea aineenvaihdunta, joten ruokaa täytyy olla tarjolla jatkuvasti.

Virheluulo on, että neitokakadut syövät ainoastaan siemeniä tai pelkkiä pellettejä. Lintu, jota on koko sen elämän syötetty yksipuolisesti, ei totu kovin helposti uusiin ruokiin, eikä saa tarvitsemiaan vitamiineja. Ruokavaliota miettiessä kannattaa ottaa huomioon myös ruokien ominaisuudet ja rasvapitoisuudet, jotta vältytään yli- tai alipaino -ongelmilta. Kaikkea tulee antaa kohtuudella. Luonnossa neitokakadun ravinnosta jopa 50% koostuu siemenistä. 45% sisältää kasviksia ja muita vihreitä. Vain 5% ravinnosta käsittää tuoreita hedelmiä. (Forbes, 2007)

Luonnossa neitokakadu käy vuoden aikana läpi kuivan kauden ja sadekauden. Sadekaudella ruokaa on tarjolla paljon enemmän, joten tälle ajalle neitokakadu ajoittaa myös pesimisen. Kuivan kauden aikana ravintoa on saatavilla huomattavasti niukemmin. Tällöin neitokakadun elimistö lepää pesityksen rasituksista. Suomessa kausien vaihtelua ei lemmikkilintujen kohdalla tavallisesti oteta huomioon, mutta vaihtelulla voi olla positiivinen vaikutus: se voisi lievittää sarjamunintaa ja vähentää elinten rasvoittumista. Lisäksi vaihtelun huomioon ottaminen jäljittelisi enemmän luonnon olosuhteita ja auttaisi pesimävireen synnyttämistä.

Kuinka usein? Kuinka paljon?

Neitokakadu ruokailee yleensä aamulla ja illalla parven kanssa yhtä aikaa, mutta syö myös päivän mittaan vähän väliä. Näin ollen ravintoa pitää olla jatkuvasti tarjolla. Ruokien lisääminen ja vaihtaminen tulee tehdä heti aamulla, jotta kupit ovat täynnä aamuruokailua varten.

Siemeniä kuuluu olla tarjolla jatkuvasti, siinä missä tuoreruokia ja proteiinilähteitä tulee vaihdella monipuolisuuden takaamiseksi. Liiasta ruoan määrästä ei kannata olla huolissaan: ylipainoisuus neitokakadulla on pikemminkin vääränlaisen ravinnon ja liikunnanpuutteen kuin ylennsyönnin tulosta. Vasta siinä vaiheessa, jos neitokakadu keskittyy syömään liian yksipuolisesti jotakin tiettyä ruokaa, voi tämän ruoan tarjontaa koettaa rajoittaa totuttelun ajaksi. Uusiin ruokiin totuttaminen kannattaa tehdä aina hellävaroin ja maalaisjärkeä käyttäen. Kattavan käsityksen eri ruoka-aineiden suhteista saa holisticbirds.com:in julkaisemasta ravintopyramidista.

Proteiinit

Proteiinit, eli valkuaisaineet edistävät lihasmassan kasvua. Ne rakentuvat aminohapoista. Lintu tarvitsee proteiinia esimerkiksi lihasmassansa rakentamiseen ja ylläpitämiseen, sulkiin ja keratiiniin. Puute ilmenee anemiana, lihasten rappeutumisena, heikkoutena ja rakenteellisina ongelmina, kuten nokan epämuodostumina. Neitokakaduilla proteiinintarve ei ole erityisen suuri.

Rasvat

Rasvat koostuvat rasvahapoista. Hiilihydraattien ja proteiinien sisältämä energiamäärä on alle puolet rasvaan verrattuna, joten rasva on energiapitoisin ravintoaine. Neitokakadun tarve rasvaan on hyvin vähäinen ja liiallinen rasvaisten ruokien tarjoaminen johtaa lihoamiseen ja rasvamaksaan. Täysin rasvaton ruokavalio on kuitenkin lähes mahdoton toteuttaa ja sellainen olisi lisäksi pikemminkin haitallinen linnulle, joten rasvojen suhteen ei saa olla liian varovainen.

Hiilihydraatit

Hiilihydraatit ovat sokereita, joita saadaan esimerkiksi siemenistä, hedelmistä ja vihanneksista.

Neitokakadu käyttää hiilihydraatteja energianlähteenä ja lämmön säilyttämisessä. Aktiivisena lintuja lajin hiilihydraattitarve on kohtalaisen suuri.

Aktivointi ja koulutus ruoan avulla

Tie neitokakadun sydämeen käy vatsan kautta. Koulutuksessa ruokaa voi hyödyntää erittäin hyvin. Sopivia herkkupaloja palkkioksi ovat esimerkiksi kuoritut auringonkukansiemenet.

Toinen seikka, jossa ravintoa voi hyödyntää, on linnun aktivoiminen. Esimerkiksi hirssintähkä kannattaa aina ripustaa paikkaan, jonne neitokakadun ei ole ehkä kaikkein helpointa päästä, jolloin lintu saa käyttää sekä päätään että kehoaan saadakseen herkkunsa. Häkin pohjalle olkiin kätketyt siemenet ovat loistavaa kuopsuteltavaa neitokakadun kaltaiselle maaruokailijalle. Hauska vinkki on porata paksuun luonnonpuuorteen reikiä ja työntää sinne jokin siemen tai vastaava, jonka lintu sitten saa noukkia ja pitää itseään aktiivisena etsiessään orren reiän läpi.

Nirsous

Yhden neitokakadun kanssa elävä omistaja saa toisinaan havaita lintunsa olevan jokseenkin nirso uusien ruokien suhteen. Linnut ovat loppujen lopuksi melko konservatiivisia, eivätkä ne välttämättä koe tarvitsevansa mitään uutta – paitsi silloin, kun tarpeeksi moni muu on samassa tilanteessa. Silloin ne tahtovat itsekin päästä osallisiksi. Kun yksi maistaa ja havaitsee jonkin hyväksi, muut seuraavat esimerkkiä. Mitä enemmän parvessa on jäseniä, sitä todennäköisempää on, että joukosta löytyy se yksi rohkea, joka uskaltaa ensimmäisenä maistaa. Muut seuraavat perässä.

Lintu kiinnostuu usein, mikäli sen parvi tai omistaja syö halukkaasti jotakin sen lähettyvillä, joten jos neitokakadusi ei esimerkiksi pidä omenasta, voit syödä omenaa "suurella himolla" linnun lähellä, näyttäen siltä, kuin et aikoisi kiinnittää huomiotasi mihinkään muuhun kuin omenaasi. Tällöin se voi kiinnostua maistamaan.

Yksi keino saada neitokakadu syömään myös tuoreruokaa on tarjoilla ravinto kahdesta kolmeen kertaan päivässä. Ensimmäinen ruokaerä tarjoillaan heti aamusta, kun neitokakadu on nälkäisimmillään. Tämä aamiainen sisältää vain viherravintoa. Päivän muilla aterioilla tarjoillaan myös siemeniä ja pellettejä, sekä muuta ”kuivaravintoa”.

Ruokavalion radikaalit muutokset tulee tehdä ajan kanssa, sillä nopea vaihtelu saattaa johtaa nälkiintymiseen. Parhaiten uuteen ruokaan voidaan totutella sekoittamalla sitä vanhan ravinnon kanssa.

Hyönteiset kiusana

Toisinaan lintujen ruoan mukana livahtaa talouteen hyönteisiä. Tällaisia tulee tavallisimmin valmiista pakkauksista, jotka sisältävät siemeniä, siementankoja tai pellettejä, joten on parasta, että pystyy tarkastelemaan ruoan, jonka ostaa. Tarkastamisesta huolimatta ruoka on hyvä laittaa pakastimeen ainakin vuorokaudeksi ja sen jälkeen säilyttää viileässä paikassa, suljetussa rasiassa. Tämä ennaltaehkäisee hyönteishaitat.

Hyönteiset joutuvat pusseihin ja laatikoihin tavallisesti silloin, jos pakkauksissa on vahingossa reikä, tai jos tämän jälkeen jokin hyönteinen, esimerkiksi kärpänen, laskee munansa avattuun pakkaukseen. Tavallisimmin riesana ovat jauhopukit ja niiden toukat, eli jauhomadot, vyöihrakuoriaiset sekä pienet, ruskeanpunertavat buffalokuoriaiset ja niiden toukat. Jauhomatoja ja buffalokuoriaisen toukkia syötetään usein matelijoille ja hyönteisiä syöville häkkilinnuille, eivätkä ne sinänsä siis ole haitallisia, joskin lisääntyvät turhan helposti ja karkuun päästyään niitä löytää jälkeläisineen myös sellaisista paikoista, joissa ne eivät ole toivottuja. Myös koiperhoset, esimerkiksi intianjauhokoisa, ruokailevat toisinaan lintujen ravinnossa ja pesivät levitessään melkein minne vain.

Hyönteisistä ei siis tavallisesti ole linnuille vaaraa, mutta ihmisestä se saattaa tuntua etovalta. Lisäksi ruokatarvikkeet pilaantuvat. Näistä tunkeutujista voi olla vaikea päästä eroon, eikä myrkyttäminen ole paras vaihtoehto, sillä lintu voi kärsiä siitä. Jos myrkyttämiseen joutuu turvautumaan, on linnun lähdettävä asunnosta siksi aikaa. Saastuneet ruoat on heitettävä pois, säilytyskaapit on puhdistettava ja jokainen vastaantuleva elävä hyönteinen on tapettava. Koska jotkut voivat koteloitua, saattaa urakka venyä pitkäksi.

Lue artikkeli lintukodin yleisistä tuholaisista!

© Ida-Emilia Kaukonen 2003-2016
Neitokakadut - Variaatioiden Aikakausi / Cockatiel Chromatics
Kaikki oikeudet pidätetään / All rights reserved