banneri
kermakasvo

Kermakasvo

Engl. Creamface
Mutaatio: Parblue (turkoosi)
Periytyvyys: Ko-dominantti resessiivi
EI TAVATA SUOMESSA!

Kermakasvo on väri, joka suhteellisen pitkästä olemassaolostaan huolimatta on melko vähäisesti tiedetty maailmalla. Vuonna 2009 kävin aiheesta kirjeenvaihtoa Yhdysvalloissa asuvan kasvattajan, herra Jason Patinin kanssa. Ensimmäiset kermakasvot olivat syntyneet Etelä-Afrikassa Lester De Kok -nimiselle kasvattajalle, mutta Patinin mukaan Margie Mason toi värin Yhdysvaltoihin viisi tai kuusi vuotta sitten, eli arviolta vuonna 2003 tai 2004. Herra Patinin ystävä oli ostanut Masonin linnut, ja herra Patin oli ostanut puolestaan osan kermakasvoista.

Ulkoisesti kermakasvo on hyvin kaunis värimuoto, jossa mutaatio vaikuttaa keltaisiin ja punaisiin sävyihin. Voisi sanoa tämän värin olevan jonkinlainen välimuoto valkokasvoa ja pastellikasvoa, sillä lähes valkean kasvomaskin pinnalla näkyy hyvin hailakka, pastellisen kelta-oranssi poskilaikku. Kasvot ovat siis huomattavasti vaaleammat kuin pastellikasvolla, mutta eivät kuitenkaan täysin valkoiset, kuten valkokasvolla. Kermakasvo onkin blue-mutaation alleeli ja täten sillä on erityinen suhde valkokasvoon ja pastellikasvoon myös periytyvyyden kannalta. Yleisesti kermakasvo on resessiivi, mutta se on dominoiva valkokasvon suhteen. Kuitenkin pastellikasvo puolestaan on dominoiva sekä valkokasvon, että kermakasvon suhteen. Kuva: Jason Patin

Tekijä kermakasvon takana - Parblue: Turkoosi

kermakasvo

Blue-geeni, eli sininen, saa aikaan neitokakaduilla valkokasvovärimuodon. Parbluella puolestaan tarkoitetaan ryhmää sellaisia sinisen geenin alleeleita, jotka eivät vaikuta aivan yhtä voimakkaasti kuin itse blue. Parblue tuleekin sanoista partial blue, osittain sininen. Muilla papukaijoilla sininen sävy johtuu siitä, että psittasiinin väri vähenee, jolloin esimerkiksi vihreästä linnusta lähtee keltaista ja jäljelle jää silloin enemmän sinistä. Näin parbluen tuloksina syntyy sellaisia sinisen värin muunnoksia, joissa väri taittuu pikemminkin eriasteisiin sinivihreisiin. Neitokakadut eivät kuitenkaan tuota sinistä väriä, joten selkeimmin parbluen vaikutus näkyykin niin, että keltainen ja punainen väri muuttuvat haaleammiksi.

Par-blue -v√§rej√§ ovat esimerkiksi ‚Äúaqua‚ÄĚ ja ‚Äúturkoosi‚ÄĚ. Turkoosilla tarkoitetaan v√§ri√§, jossa psittasiinin m√§√§r√§ on v√§hentynyt noin 20%. Aqua puolestaan on v√§ri, jossa psittasiinin m√§√§r√§ on v√§hentynyt noin 50%. Kermakasvo on ilmeisesti neitokakadujen vastine turkoosille.

Blue-tekijän (valkokasvo) tapaan par-bluet (pastellikasvo, kermakasvo ja kultaposki) ovat resessiivejä, mutta koska nämä ovat toistensa alleeleja, siniset muodostavat keskenään myös erilaisia periytymissuhteita, joissa useimmiten parblue dominoi bluen, jos kumpikin tekijä löytyy lokuksen geeniparista (jossa yhdellä linnulla tilaa on siis kaikenkaikkiaan vain kahdelle alleelille.) Näin käykin myös kermakasvon ja valkokasvon kohdalla. Neitokakadu ei voi kantaa sekä valkokasvoa että kermakasvoa samaan aikaan piilevänä, vaan kermakasvo tulisi näkyväksi. Eikä lintu, jolla on kaksi tekijää valkokasvoa, voi kantaa kermakasvoa piilevänä, koska valkokasvo vaatisi kaksi geeniä, eikä kermakasvolle silloin olisi yksinkertaisesti enää kromosomin lokuksessa tilaa.

Oikealla kermakasvo-lutino. Kuva: Jason Patin.

En ole työskennellyt tämän värimuodon kanssa itse. Ks. "Värit"-välilehti nähdäksesi osion lähdekooste.

Esimerkkikuvia

kermakasvo

Kermakasvokoiras ja kermakasvo-lutino -naaras. Kuva: Jason Patin.

kermakasvo

Kermakasvo-kaneli-helmiäinen. Kuva: Jason Patin.

© Ida-Emilia Kaukonen 2003-2016
Neitokakadut - Variaatioiden Aikakausi / Cockatiel Chromatics
Kaikki oikeudet pidätetään / All rights reserved